Tapetointia ja maalausta siskon luona

Olin jo pitkään suunnitellut siskon vanhaan rintamamiestaloon makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen maalaus- ja tapetointihommia, ja kun sain käyttää työharjoittelupäiviäkin näihin töihin niin ei auttanut kuin käydä tuumasta toimeen.


Aloitin repimällä kahdelta väliseinältä vanhat tapetit pois. Tapettia oli ainakin viisi kerrosta, joiden alla vielä pinkopahvi, sanomalehteä ja eristepurua. Melkoinen homma oli siis saada kauniit lautaseinät esiin, mutta ehdottomasti vaivan arvoista!


Lautaseinät saivat pintaansa valkoista puolihimmeää remonttimaalia, ja pönttöuunin takaseinä pirteän oranssin sävyn. Oranssia joutui vetämään kolme kerrosta ennenkuin lopputulos oli täysin peittävä.

Ulkoseinästä ei lautaa otettu esille ihan vain eristävyydenkin vuoksi, mutta vanhat tapettikerrokset poistin jotta uusi tapetti pysyy varmasti paremmin seinässä.


Tapetti oli kuviokohdistettavaa non-woven tapettia, joka laitettiin suoraan seinään valmisliisterillä. Aloitin tapetoimisen huoneen vasemmasta nurkasta, johon olin vatupassilla vetänyt aloitussuoran. Tapettirullia oli kaksi, joiden laskin riittävän kun seuraavan vuodan ottaa aina eri rullasta. Näin kuviokohdistushukkaa ei tule niin paljoa.


Valmista.


Olohuoneen puolella maalasin nurkan muuriseinän vesiohenteisella tummanharmaaksi sävytetyllä sisäseinämaalilla. Pinnan kuivuttua maali sai päällensä vielä sienellä levitettynä tikkurilan hopealasyyrin väripesuna. Vanhat puiset kirjahyllyt saivat myös uuden valkoisen värin. Poistin hyllyistä vetimet, ovet ja hyllyt, jotta maalaaminen oli helpompaa. Pohjalle laitoin tartuntapohjamaalin ja pintaan kiiltävän valkoisen Helmi kalustemaalin kahteen kertaan sudittuna. Vetimet spraymaalattiin hopealla maalilla, kuten myös peilin ja taulun kehykset.


Väliseinän maalasin sisämaalien jämäpurkeista itse sekoitetulla sävyllä, josta tuli kauniin vaalean harmahtava violetilla vivahteella. Muut seinät saivat pintaansa maalarinvalkoista.  Aiemmin olin vatupassilla merkinnyt seiniin viivan 85cm korkeudelle, sillä varastossa lojuvista vanhoista laminaattilaudoista päätin tehdä seinille puolipaneelin. Seiniä ei siis tarvinnut maalata alas asti, mutta nurkasta maalasin yli jonkun verran, jotta tapetoidun ja maalatun seinän väliin ei jää eri väristä rajaa.


Vatupassin avulla viivaa seinille jotta tietää mihin asti tarvitsee maalata ja tapetoida.


Levitin sudilla ja telalla valmisliisterin suoraan seinään, jonka jälkeen kiinnitin oikean pituiseksi leikatut vuodat tapettilastaa apuna käyttäen. Pyyhin lastasta mahdollisia liisterijäämiä aina välillä kosteaan rättiin, jolla myös varovasti kävin tapettien sauman läpi. Ensimmäisen vuodan aloitin vasemmasta nurkasta niin, että nurkkaan jäi n. 1cm valoraja, samoin kuin viimeisen vuodan ja nurkan väliin.


Leikkasin vuodat oikean mittaiseksi olohuoneen lattialla laminaattilaudan taustapuolta leikkuualustana käyttäen. Mittasin pituuden rullamitalla, merkitsin kohdan lyijykynällä ja leikkasin mattoveitsellä vatupassin avulla.


Kun tapetit oli saatu seinille oli aika aloittaa kirjahyllyjen maalaaminen. Mitään varsinaista maalaustilaahan ei ollut, joten ei muuta kuin tavaroita tieltä pois, kirjahyllyt vapautuneeseen tilaan keskelle lattiaa ja sanomalehteä alle lattian suojaksi.


Tila alkaa olla valmis. Laminaatit leikattiin 90cm pituuteen sirkkelillä ja kiinnitettiin ponteista yhteen sekä vielä sieltä täältä naulaimella ponttien läpi seinään. Listaksi valikoitui vaalea puun värinen tarjousjalkalista, joka myös maalattiin hopealla spraymaalilla sävyihin sopivaksi.

Sitä sun tätä, tylsyyden tappamista

Lyhyesti kuvin kerrottu mitä kaikkea sitä keksiikään ruveta puuhastelemaan kun on tarpeeksi tylsää.

Kauniina kesäpäivänä voi vaikka päättää maalata vanhan kartanopeilin kehykset valkoiseksi kaapissa lojuvalla jämämaalilla!

Siskon vanhan rintamamiestalon varastosta löytyi vanhoja ikkunoita, mitkä oli maalattu öljymaalilla vaaleanvihreäksi. Hioin vanhan maalin pois ja kauniit metalliset kulmaraudat esiin, maalasin karmit vesiohenteisella Helmi kalustemaalilla valkoiseksi ja kiinnitin joskus alelaarista mukaan tarttuneet sisustustarrat laseihin.

Vessan laattaboordit eivät sopineet tyyliini ollenkaan olemalla ehkä siistit, mutta yltiö romanttiset vaaleanroosine ruusukuoseineen, joten leikkelin iltani ratoksi mustasta askartelumuovista oikeankokoisia paloja boordien peitoksi.

Valmista. Piti vielä lemmikkien eli kissan ja koiran kunniaksi askarrella tassunkuvat seinälle. :)

Takapihakin saattaa joskus alkaa kyllästyttää, joten ei muuta kun lapio käteen ja hihat heilumaan...

Ruohikkoa kaivettu ylös tarpeeksi, eikä siitä tullutkaan uima-allas. Katekangas alle ja soraa sekä kivituhkaa päälle.

Soran päälle pihalaattaa, ja laattojen saumat vielä kivituhkalla täyteen.

Etupihan hoitamaton kukkapenkkikin voi ruveta ärsyttämään silmää.

Vähän siis käsien multaista viherpeukalointia ja reunuskivien asennusta niin avot, hyvä tulee!

Kotiin tapettia

Tapetointi on suhteellisen edullinen ja helppo, joskin hieman työläs tapa saada kotiin uutta ilmettä.
Kun olin maalannut olohuoneessa seiniä, keittiön välitilaa ja eteisen yms, alkoi pelkkä maalipinta jo kyllästyttää ja oli pakko uhrata hieman aikaa ja rahaa tapetointia varten.

Asunnossamme on eteiskäytävällä pieni syvennys, jossa on joskus aikanaan ollut kylmiö joka on purettu. Suunnittelin tähän syvennykseen itselleni työtilan, sillä oikein muuhunkaan järkevään käyttöön sitä en keksinyt.


Syvennys oli tapetoitu lasikuitutapetilla, joka oli osittain irti seinästä. Silti sen poistaminen osoittautui todella vaivalloiseksi ja hermoja raastavaksi... Lopulta sain vedellä kostuttamalla ja lastalla raaputtamalla tapetit poistettua, mutta jälkiviisaana jos olisin työn määrän tiennyt, olisin ehkä vetänyt päälle tasoitetapetin mielummin.


Pohjamaalasin seinät olohuoneen maalauksesta yli jääneellä puolihimmeällä vesiohenteisella remonttimaalilla. Maali loppui kesken takaseinän kohdalla, mutta päätin, että sitä saa luvan olla ihan riittävästi...


Tapetoin tilan harmaan sävyisellä non woven kivijäljitelmätapetilla valmisliisteriä käyttäen. Kirjahyllyn ja kampaus/työpöydän ostin kirpputorilta.


Olohuoneessa oli myös ihan nätti, mutta ehkä vähän aikansa elänyt ja pliisu kukkakuvioinen tapetti jonka tahdoin vaihtaa. (Huomatkaa kuvan kissakokeet...) Tämä tapetti sentään lähti suht kivuttomasti seinästä irti, eikä seinästä tarvinnut kuin kitata pari ruuvin reikää ennennkuin pääsi uutta tapettia laittamaan. Tässä kohtaa oikaisin rahattomassa tilanteessani ja jätin pohjan maalaamatta...

Uusi tapetti, sointuu mukavasti yhteen taaempana näkyvän kivijäljitelmätapetinkin kanssa. :)

Kylppärin ja saunan päivitys

Kylpyhuone oli muuttaessamme aikansa elänyt sekä värimaailmaltaan, että kosteuseristyksiltään. Saunan paneelit olivat ikivanhat ja tikkuuntuneet, eli pakkohan ne sitten oli ottaa työn alle ja uusittavaksi...


Aloitettiin kylpyhuoneen vanhojen laattojen purkamisella.


Tässä on uudet laatat jo laitettu seinille saneerauslaastilla ja saumaristejä apuna käyttäen. Paneelikatto myös sai pintaan ensin Otexia ja sitten kaksi kerrosta valkoista kosteantilan Luja-maalia.


Lattiakin alkaa valmistua. Samaa mustaa 10x10 lattialaattaa laitettiin myös saunan puolelle. Valkoiset seinälaatat saumattiin valkoisella ja mustat laatat mustalla sauma-aineella.


Saunasta purettiin ensin lauteet, sitten vanhat paneelit ja vielä koolauslaudat sekä alumiinipaperit että nähtiin missä kunnossa villat ovat. Osa vanhoista villoista säilytettiin, mutta etenkin kattoon vaihdettiin täysin uudet ekovillat.


Uutta villaa kehiin.


Villojen vaihdon jälkeen pääsinkin asentamaan uusia alumiinipapereita kosteussuluksi. Alumiini niitattiin tukipuihin kiinni, ja niittien kohdat sekä saumat teipattiin alumiiniteipillä tiiviiksi.


Alumiinin päälle laitettiin uudet koolauspuut, jonka jälkeen päästiinkin naulaimella asentamaan uusia paneeleita.


Paneelithan eivät minulle vaaleina ja tylsinä kelvanneet, vaan niihin piti heti sutia pintaan melkein mustaksi sävytettyä Supi Arctic saunasuojaa. Lauteita ei uusittu, vaan ne hiottiin ja ne saivat pintaan Supi Saunasuojaa valmissävyssä harmaa.

Keittiön pientä pintaremonttia

Ajattelin tehdä pienen postauksen siitä, mitä on tullut tehtyä omassa kodissa rahallisuuden puitteissa. Eli siis köyhää kun on, niin on pitänyt vähän käyttää mielikuvitusta että saisi uutta ilmettä aikaiseksi.
Alun alkaen kun muutettiin, ei ollut kuin kuukausi aikaa saada töiden ohessa tehtyä remonttia tyhjässä asunnossa, niin ihmeisiin ei pystynyt eikä ehtinyt, mutta keittiön kaapit tahdoin saada maalattua ja välitilaan muutosta.


Aloitin suojaamalla lattian suojamuovilla, johon sitten asettelin irroitetut ovet. Saranat ja vetimet tietysti poistettiin, ja lasiovet suojattiin maalarinteipillä.


Asettelin ovia laatikoiden päälle sitä mukaa kun niitä maalailin. Hioin pintaa harmaalla karhunkielellä ja pyyhin tärpätillä pölyt ja rasvat pois, jonka jälkeen pensselillä levitin sävyttämättömän valkoisen Otex-tartuntapohjamaalin. Pohjamaalin kuivuttua hipaisin taas pinnan karhunkielellä, tein pölynpoiston ja pintamaaliksi sudin kaksi kerrosta vesiohenteista Helmi kalustemaalia sävytettynä tikkurilan värijärjestelmään F497 Paperi.


Välitilan tummansiniset laatat pesin huolella maalarinpesuaineella ja levitin pintaan sudilla ja patteritelalla myös kerroksen Otexia.


Otexin kuivuttua levitin pintaan lastalla märkätilakäyttöön soveltuvan saneerauslaastin, Mapei adesilex P9.


Laasti sai vielä päälleen kolme kerrosta Tikkurilan vesiohenteista Luja-maalia sävytettynä Lumo värikartan sävyyn Haiku, joka kestää hyvin likaa ja rasitusta sekä pesua voimakkaillakin pesuaineilla. Maali sisältää homeenestoaineita ja soveltuu näin ollen hyvin kosteisiin tiloihin.
Viimeiseksi saumat saumattiin vielä ceresitin harmaalla silikonilla.

Vinyylikorkin asennus

Opettajalta tuli sähköpostiviestiä, että oppilaitoksen baariluokkaan olisi mahdollista päästä asentamaan vinyylikorkkilattiaa. Luokkakaverini Hollyn kanssa olimme aikaisemmin tehneet kyseiseen luokkaan kaluste-, kalustejärjestys- ja värisuunnitelman, joten tartuin innolla mahdollisuuteen päästä itsekin tekemään tilaan jotain. 

Tästä kaikki alkoi, laitoimme jämäpaloista kiilat vinyylikorkin ja seinän väliin, sillä lattia on uiva ja vaatii noin 5mm liikkumavaran. Vinyylikorkki on ns lukkoponttilattia, joka asennetaan yksinkertaisesti "naksauttamalla" lankut päittensä ponteista yhteen. 

Aloitimme huoneen oikeasta nurkasta, jossa seinä on viisto ja jossa on lavuaarin lattiaputki. Kohta piti tietysti mitata tarkasti, jotta sen sai osumaan nätisti kohdilleen. 

Koululta löytyi hienoja työkaluja, joten saimme reiän porattua suoraan vinyylilankkuun ilman, että reikä olisi pitänyt leikata seinään asti auki ja paikata palasella.

Vinyylilankku leikattiin sirkkelillä, jolla työ kävikin nopeasti. Aina uuden lankkurivin alkaessa piti pitää huoli, että pituussuunnassa saumat eivät mene liian lähelle toisiaan, ja tarvittaessa leikata aloituslankku puoliksi jos näin olisi käymässä. Muuten rivi jatkettiin aina ehjillä lankuilla, kunnes rivin viimeinen lankku mitattiin seinästä 5mm liikuntavaralla ja leikattiin oikean mittaiseksi. Kun koko rivi oli laitettu pituussuunnasta kiinni pontteihin, riviä nostettiin ja naksautettiin kerralla kaikki leveyssuunnassa kiinni. Välillä apuna piti käyttää vinyylikorkin palasta joka menee ponttiin sekä vasaraa, että saumat sai varovasti nakuteltua tiiviisti paikoilleen. Viimeisen rivin kanssa käytimme myös apuna sorkkarautaa lyöntiraudan tapaan.

Ovien listat lyhennettiin, jotta lattia saatiin siististi listojen alle. Varastotilan ovi aukeaa luokan suuntaan, mutta ovi itse onneksi mahtui aukeamaan lattian kanssa ilman, että sitä olisi tarvinnut höylätä.

Viimeisiä viedään. Ihan viimeinen rivi oli vain 12cm leveä, joten vinyylilankut piti kaventaa sitä varten. Mittasimme leveyden ja merkitsimme maalarinteipillä leikkauskohdan, sillä lyijykynä ei tummassa kirjavahkossa pinnassa näkynyt. Koululta olisi löytynyt ilmeisesti sirkkeli millä laudat olisi saanut leikattua, mutta emme saaneet kiinni henkilöä joka olisi meidät verstaaseen päästänyt, niin päätin leikata laudat pistosahalla sillä leikkausreuna jää kuitenkin lattialistojen alle piiloon. Saimmekin kuulla että moinen toiminta oli oikein ihailtavaa omatoimisuutta. :)

Viimeinen pala enää laittamatta! Tässä kuvassa näkyvät sirkkelin jälkeen käytetyimmät työkalut, eli vasara, lyöntipalikka, sorkkarauta ja lyijykynä. Imuri oli myöskin kovassa käytössä, sillä sirkkelöidyistä lankuista tuli väkisinkin tilaan paljon roskaa, joka piti siivota hyvin pois ettei ponttien väliin jää roskia mitkä estävät lankkujen kiinnittymisen toisiinsa. 

Valmista! Hieno tuli, vaikka itse sanonkin! Siivous oli enää jäljellä, eli kasasimme työkalut pois ja veimme roskat yms.

Viimeistelyhommia

Tampere-talon luovutus lähestyi, ja tekemistä olisi ollut siellä sun täällä, mutta telineitä tai muita työn suorittamiseksi tärkeitä edellytyksiä ei meille tunnuttu saatavan hoidettua millään.. Viikon päivät koitettiin keksiä itsellemme jotain pikkuhommia ja paikkailtiin vanhoja samalla kun painostettiin työmaamestareita joka välissä niin, että tuntui kuin he olisivat jo aina meidät nähdessään juosseet karkuun... Vihdoin kuitenkin telineet pystytettiin rappukäytävään niin, että sain aloittaa marmoroidun seinän vahauksen sekä rappusten maalauksen.


Tässä kuvaa keskikerroksen telineistä, joilta käsin saatiin vahattua käsin marmoroidun seinän yläosa sekä rappusten alapinnat. Ennen maalaustyön aloittamista rakennussiivoojat kävivät puhdistamassa rappusten pinnat kostealla rätillä. Maalasin rappuset paksuhkoa, hyvän maalinsiirtokyvyn omaavaa sivellintä käyttäen mustalla liuotinohenteisella Panssarimaalilla, sillä tämä tuote soveltuu rautarappusille sekä kestää hyvin kulutusta, vesirasitusta ja kemikaaleja. Rappusissa oli ennestään musta, ehjä maalipinta, joten kertaveto uutta pintaa riitti. Panssarimaali pitää sekoittaa ennen käyttöä huolellisesti, sillä se on paksuhkoa tököttiä, jossa väri- ja himmennysaineet saattavat laskeutua pohjalle ja pintaan muodostuu helposti kalvo, mikä pitää poistaa. Maalauksen jälkeen työmaalla käytössä taas tapa, jossa sivellin laitetaan vesiastiaan harjaksiaan myöten, jotta se pysyy kosteana ja käyttövalmiina seuraavaan kertaan.


Rappukäytävästä maalattiin myös rautapalkit Maalarin valkolakalla sekä otsalaudat himmeällä vesiohenteisella Nova 7:lla. Maalasin nämä pienellä patteritelalla telineitä ja jatkovartta apuna käyttäen.


Vahana käytettiin saksalaista tuotetta StoLook Wax:ia, mikä on erityisesti tarkoitettu marmoirointitekniikalla toteutetun seinän vahaamiseen. Vahaus syventää marmorointiefktiä, antaa kiiltoa sekä suojaa pintaa kolhuilta ja lialta.
Vahaa saimme pyytämällä, mutta kukaan ei ilmeisesti ollut ajatellut levittämistekniikkaa ollenkaan, sillä ohjeen mukaan vaha kuuluuisi levittää joko käsin tai koneella kiillottamalla. Konettahan meillä ei tietenkään ollut, mutta ei myöskään minkäänlaisia liinoja. Aikani pohdittuani muistin, että yläkerran saliin on näyttämölle asennettu uudet verhot, ja vanhaa verhokangasta lojui metrikaupalla lavojen päällä, joten ei kun mattoveitsi esiin ja "verhovarkaisiin". Kangas oli onneksi juuri otollista vahan levittämiseen, kunhan vain muisti vaihtaa palan puhtaaseen aina tietyin väliajoin, että jäljen sai kiillotettua kunnolla puhtaaksi ja kuivaksi.


Seuraavaksi oli tiedossa vähän lisää suojamuovien levittelyä, telineillä keikkumista ja vähän lisää mustaa maalia. Maalina siis vesiohenteinen himmeä sisäseinä- ja kattomaali Nova 7, mustaksi sävytettynä. Työvälineenä patteritela pidemmällä varrella ja toki jatkovarsi oli aika ajoin myös käytössä vaikeimmin kuroteltaviin kohtiin. Maalattavana oli Iv-putkistoa, johtoja, seinää ja kattoa, jonka pitää siis olla täysin musta, että putket tai muukaan tekniikka ei näkyisi valkoisen, ritiläisen alakaton läpi.


Alumiinilla pinnoitetut ilmanvaihtokanavat eivät oikein meinanneet peittyä vesiohenteisella maalilla kerrasta, sillä alumiini hylkii maalipintaa. Aikaa ei kuulemma kuitenkaan ollut eikä paremmin soveltuvia tuotteita työn tekemiseksi, joten tein kuten käskettiin, ja yritin levittää telalla mahdollisimman runsaasti maalia jotta peittokyky olisi edes tyydyttävä.



Mustaksi vedettävää riitti..


Viimeisenä vielä pieni muistutus työturvallisuustekijöistä. Tässä hyvä esimerkki kuinka ärsytti, kun olet vihdoin saanut kanavaa maalattua pitkät pätkät ja tähän asti yletyt telineellä. Teki mieli vähän yrittää kurotella ja/tai varovasti ketkutella telinettä eteenpäin... Mutta se alas meneminen, pyörien lukituksen avaaminen ja telineen siirtäminen, pyörien uudelleen lukitseminen ja ylös kapuaminen, se on kuitenkin vain noin minuutin homma, jolla voit säästää itsesi ja mahdollisesti myös muut vakavaltakin onnettomuudelta. Minä siirsin telinettä viimeisen 20-30cm maalaamattoman kohdan takia, siirtäkää tekin!