tiistai 29. marraskuuta 2011

Muovinkorjaus

     Automuovien korjaus

Muovi- ja vauriotyypit

Muoviosien korjaukset voidaan karkeasti jaotella kahteen ryhmään:
Kosmeettisten vaurioiden korjauksiin, jolloin peitetään naarmuja, lommoja ja muita pieniä vaurioita, jotka ovat käytännössä vain ulkonäköhaittoja.
Rakenteellisten vaurioiden korjauksiin, jolloin paikataan rikkoutuneita kiinnikkeitä, halkaisijaltaan enintään 5cm reikiä tai halkeamia aina 15cm mittaan asti. Tärkeää on muistaa myös se, että turvallisuuteen vaikuttavia, kuten jarrujärjestelmän osia, ei pidä lähteä itse korjaamaan.

Muovit voidaan myös jakaa kahteen eri ryhmään:
Termoplastisiin, eli lämpömuovattaviin kestomuoveihin, joita voidaan lämmittää ja jäähdyttää useita kertoja.
Kertamuoveihin, jotka eivät kestä lämmittämistä eivätkä muovaudu.

Muovityypin mukaan katsotaan, käytetäänkö muovinkorjauksessa tartuntapohjustetta, eli primeria, paikkamateriaalille. Kestomuovin ollessa kyseessä primerin ruiskuttaminen on pakollista, kun taas kertamuoveihin sitä ei käytetä. Jos kuitenkin olet epävarma muovilaadusta, ruiskuta aina varmuuden vuoksi primer.

Alkuvalmistelut

Itse tein korjauksen koululla olevaan puskuriin, jota opettaja halkaisi helmasta noin 5cm, sekä alla olevan kiinnikkeen, eli yhteensä korjattavaa halkeamaa tuli noin 7cm. Ensimmäiseksi alallamme yleensä, kuten tässäkin tapauksessa, korjattava osa tulee pestä saippuavedellä, jonka jälkeen vielä varmuudeksi pinta pyyhitään rasvanpoistoaineella. Kun osa on pesty ja kuivattu, kartoitetaan vauriot, eli tässä tapauksessa halkeama, ja mietitään vauriokohtaiset korjaustoimenpiteet.

Viistoitus ja hionta

Ensiksi halkeaman päähän porataan reikä, jolla estetään repeämän jatkuminen, ja poistetaan osassa olevaa mahdollista jännitystä. Sitten halkeaman reunat viistotetaan liimapinta-alan ja täten siis myös liimauksen kestävyyden lisäämiseksi. Viistämisessä käytetään ensin apuna pientä laikkaa, jonka jälkeen viistoitus vielä viimeistellään hiomakoneella käyttämällä P80 karkeuksista hiomapaperia.
Vaikka koneella hioessa tulee käyttää pölynpoistoa jos sellainen on saatavilla, on myös hengityssuojaimen käyttö pakollista, suojalaseja unohtamatta. Kun alat hiomaan koneella, pidä paine ensin pienenä, ja lisää tehoa pikkuhiljaa tarpeen mukaan. Hioessa tulee muistaa varoa muovin liikaa kuumenemista, jotta muovi ei sula tai muuta olomuotoaan.
Halkeaman alku normaalisti hiottaisiin vielä V:n muotoon, mutta omassa puskurissani alku oli kiinnikkeen kohdalla, joten tätä ei tehty.

Muovinkorjaus

Pinta hiotaan myös halkeaman ympäriltä P180 hiomapaperilla, jonka jälkeen tehdään rasvanpoisto hiontapölyn ja muun mahdollisen lian poistamiseksi.
Tartuntaprimeri ruiskutetaan halkeaman etu- ja takapuolelle, ja annetaan sen vaikuttaa ja kuivua 5 minuuttia.
Seuraavaksi leikattaisiin muovinkorjaustuotteisiin kuuluvasta paikkamateriaalista sopivan kokoinen, eli noin 2-3 cm halkeaman reunojen yli menevä paikka. Omassa tapauksessani nämä 3M muovinkorjaustuotteisiin kuuluvat tarrat olivat kuitenkin päässeet loppumaan, joten päädyin korvaamaan tarran lasikuitumaton palasilla, jotka kiinnitin muoviliiman avulla.
Etupuolen pinnalle, halkeaman päälle ja sisälle, levitetään ja tasoitetaan lastan avulla muoviliima. Liiman annetaan kuivua.

Viimeistelytoimet

Liiman kuivuttua pinnasta hiotaan suurimmat ylimääräiset liimakohdat pois P180 hiomakarkeudella. Sitten tehdään rasvanpoisto, jonka jälkeen aloitetaan kittaus.
Kittiin laitetaan noin 2-5 % kovetetta. Autokitit ovat lähes aina liuotinohenteisia, joten kittiä sekoitettaessa on pidettävä hengityssuojainta ja suojahanskoja. Kittilastat pitäisi myös muistaa pestä heti käytön jälkeen, jotta kitti ei kuivu ja jämähdä niihin kiinni.

Liimakohdat kitataan tasaiseksi, jotta pintaan saadaan oikea muoto. Kitattu pinta hiotaan P320 karkeuteen. Kun kittaus on hyvä, voi kittauksen rajaa hioa vielä karhunkielellä ulospäin kuten itse tein, jotta ei jäisi niin selkeää rajaa ja maalaus onnistuisi paremmin.


Suojaus ja pohjamaalaus

Puskuri suojataan suojaukseen tarkoitetulla paperilla tai mattapintaisella suojamuovilla. Sileäpintainen muovi ei sovellu suojaukseen, sillä maalisumu ei tartu siihen, ja irtoaa pintaan paineilman vaikutuksesta. Suojaukset kiinnitetään osaan siihen parhaiten soveltuvalla maalarinteipillä noin P320 hiontarajaan asti. Suojaus tulee tehdä huolellisesti, ja muistaa suojata mahdolliset säleiköt tai muut osat, mihin ei saa mennä maalia. Maalarinteippi kannattaa taittaa kaksinkerroin, jotta pohjamaalin raja suojauksen kohdalla ei ole niin jyrkkä.

Pinnalle tehdään vielä rasvanpoisto, jonka jälkeen levitetään muovitartunta joko paperilla tai ruiskuttamalla kohtiin, joissa muovi on vielä näkyvissä. Anna muovitartunnan vaikuttaa noin 20 minuuttia.

Pintamaalin sävy määrää hiomavärin sävyn. Meillä on maalivarastossa taulukko, jonka mukaan itselle katsoin sävyni olevan vaaleanharmaa. Pohja-/hiomamaali sekoitetaan ja ruiskutetaan maalinvalmistajan muovimaalausohjeiden mukaisesti. Maalin käyttöteknisestä tiedotteesta löytyy siis tiedot maalausta varten, kuten haihdutus- ja uunitusajat. Ennen maalauksen aloittamista puhalla vielä pinnasta paineilmalla mahdollinen roska ja pöly pois, sekä tarkista maalauskammion kunto.

Pohjamaalin hionta

Poista suojat pian uunituksen jälkeen, niin että pinta ei ole ehtinyt vielä täysin jäähtyä. Aloita hiomavärin hionta kuivahiontana, ja tarpeen vaatiessa jatka vesihiontana karkeuksilla P800- P1200. Muista käyttää hiomatukea, jotta saat hiotusta pinnasta mahdollisimman tasaisen. Vesihionnan aikana on tärkeää puhdistaa pintaa vesihiontajätteestä, jotta se ei ehdi kuivua pintaan kiinni.

Pintamaalaus

Kun hiomaväri on saatu hiottua tarvittavaan karkeuteen, osa suojataan. Pintamaali sekoitetaan ja ruiskutetaan taas maalin valmistajan ohjeiden mukaan. Ennen maalauksen aloittamista tarkistetaan aina maalauskammion kunto, eli siivotaan mahdolliset roskat pois, katsotaan paineilmalaitteiston ja letkun kunto ja varmistetaan että kaikki toimii niinkuin pitääkin. Suojahaalareiden tulisi myös olla puhtaat, ettei niistä irtoa roskia tai pölyä maalipintaan.

Suojaukset poistetaan taas pian uunituksen jälkeen.
Kun pinta on valmis, mahdolliset valumat tai roskakohdat kiillotetaan pois.
Osat pestään vielä huolellisesti saippuavedellä ennen luovutusta asiakkalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti