Jauhemaalaus

                 Jauhemaalaus

Jauhemaalaus perustuu sähkövaraukseen ja uunituksen korkeaan lämpötilaan, joten se on tarkoitettu eri metallien maalaukseen. Telineet, ripustuskoukut ja maalattava kappale ovat metallia, jotka maadoitetaan maadoituspiuhalla miinus, eli nolla merkkisiksi. Jauhemaali taas varautuu maalipistoolissa plus-merkkiseksi, joten positiivisesti varautuneet maalihiukkaset hakeutuvat nollavarauksen kappaleeseen.

Jauhemaali valitaan pääsääntöisesti kappaleen käyttökohteen mukaan. Polyesterimaali on tarkoitettu kappaleille jotka tulevat ulkokäyttöön, koska se kestää paremmin ilmastorasitusta. Epoksimaali taas on tarkoitettu sisäkäyttöön tuleville kappaleille, sillä se haalistuu esimerkiksi auringonvalon vaikutuksesta.

Polyesterimaali on myös kalliimpaa, joten sitä ei kannata kustannustehokkuudenkaan vuoksi kannata tuhlata sisäkappaleisiin.

Itse maalasin Corollan peltivanteet kultaisella polyesterijauheella, sillä oikein tehtynä sillä saavutetaan korkea kalvonpaksuus ja hyvä korroosionestokyky.

Vanteiden esikäsittely

Aluksi vanteet pestään emäksisellä pesuaineella. Tässä tapauksessa koululla olevassa pesukoneessa, jonka pesuvesi sisältää lipeää. Pesun jälkeen vanteet kuivataan välittömästi, jotta pesuvesi ei ehdi kuivua niihin.

Seuraavaksi vanteet suihkupuhdistetaan , koska jauhemaali vaatii tarttuakseen ruosteesta, rasvasta ja liasta puhtaan pinnan.

Suihkupuhdistusaste Sa2½ riittää, eli silminnähtävä lika ja ruoste pitää saada pois.

Sinkosin vanteet koulun metallikuulasingolla molemmin puolin, jonka jälkeen vielä hiekkapuhalsin vaikeimmat kolot ja paikat ettei niihin jäisi epäpuhtauksia.

Peltivanteissa on se hyvä puoli, että ne kestävät metallikuulasinkouksen, kun taas alumiinivanteet pitää hiekkapuhaltaa kokonaan käsin.

Vanteiden ripustus

Suihkupuhdistetut vanteet ripustetaan jauhemaalaustelineeseen. Ripustukseen käytetään metallikoukkuja, jotka ujutetaan vanteeseen niin, että ne koskettavat sitä mahdollisimman harvasta kohtaa. Tämä siksi, että ripustuskohtaan jää aina pieni jälki.

Telineen, ripustuskoukkujen ja maadoituspiuhan kosketuspintojen pitää olla maalista puhtaat, eli metallin tulee olla näkyvissä, jotta maadoitus toimii.

Vanteiden maalaus

Vaikka jauhemaali tarttuu lujasti suihkupuhdistettuun alustaan, pitää maalikalvon olla paksu, jotta kappaleet kestävät paremmin ilmastorasitusta eli soveltuvat ulkokäyttöön. Esikuumentamalla kappale ennen jauheen levitystä saavutetaan paksumpi maalikalvo, koska osa jauheesta sulaa heti kappaleen pintaan.

Jauhemaalauksen aikana hengityssuojaimeksi riittää pölymaski, koska maalipartikkelit ovat sen verran isoja. Suojalaseja pitää käyttää estääkseen jauhetta menemästä silmiin. Suojahanskat, turvakengät ja haalari kuuluvat myös aina yleisiin suojavarusteisiin.

Itse esikuumensin vanteita 200 asteisessa jauhemaalausuunissa noin 10 minuuttia. Vanteiden ollessa esiuunituksessa on hyvää aikaa täyttää maalipistooli jauheella ja katsoa kaikki valmiiksi, jotta pääsee ruiskuttamaan jauheen heti uunituksen jälkeen pinnan ollessa vielä kuuma.

Ensin maalataan vaikeat pinnat, kuten kulmat ja kolot, sitten sisäosat ja viimeisenä suuret, näkyvät pinnat. Tämä sen vuoksi, että näkyviin pintoihin ei jäisi sumurajoja.

Jauhemaalatessa tulee ottaa huomioon niin sanottu Faradayn-Häkki-ilmiö, joka estää maalia tarttumasta pieneen osaan kappaletta. Yleensä ilmiö esiintyy kulmien tai kolojen kohdalla. Ilmiön sattuessa sitä voi yrittää ehkäistä muuttamalla maalauskulmaa, tai jännitteen säätöä. Myöskin esikuumennus auttaa häkki-ilmiössä, sillä kappaleen ollessa kuuma maali sulaa pintaan heti, ja voit ”pakottaa” maalia hankalaan kohtaan.

Vanteiden uunitus

Jauhemaalausuunin tehtävänä on kuumentaa kappale niin korkeaan lämpötilaan, että maali sulaa ja siliää kappaleen pintaan, ja sen jälkeen kovettuu kestäväksi. Edellä mainittujen ominaisuuksien saavuttamiseksi tärkeintä on, että uunitusaika on riittävän pitkä. On myös muistettava, että uunitusaika alkaa vasta, kun kappaleen lämpötila on sama kuin uunin lämpötila! Liian kauan ei kuitenkaan saa kappaletta uunittaa, sillä muuten maalikalvon pinta ”palaa”, ja esimerkiksi valkoisessa maalissa tämä näkyy kellastumisena.

Itse uunitin vanteita maalauksen jälkeen noin 20 minuuttia.

Vanteiden jäähdytys

Ennen kuin osat voi poistaa telineestä, niiden on annettava jäähtyä. Kappaleen jäähtymisen, kuten myös lämpenemisen, kesto riippuu sen paksuudesta;

pienet metalliesineet jäähtyvät jo noin 5 minuutissa, paksummat ja isot, kuten maalaamani vanteet, vaativat noin 15-20 minuutin jäähtymisajan.

Vanteiden tarkistus

Maalauksen ollessa valmis, kappaleen kunto vielä tarkistetaan. Silmämääräisesti katsotaan, onko pinnassa roskia, värivirheitä tai maalaamattomia kohtia (kts. Faradayn-Häkki-ilmiö).

Maalikalvon paksuutta ja tartuntaa voidaan myös mitata. Yksi hyvä keino varmistaa maalikalvon kestävyys ja tartunta, on kopauttaa pintaa lujasti esimerkiksi pienellä, metallisella ripustuskoukulla. Jos maalipinta on riittävän hyvä, siihen ei kuulu jäädä mitään jälkeä.

Vanteiden pakkaus

Jauhemaalatut kappaleet voidaan pakata niin, että ne koskettavat toisiaan. Pakkaa kuitenkin niin tiiviisti, että kappaleet eivät hankaa toisiaan vasten kuljetuksen aikana.

Mahdollinen korjausmaalaus

Jos kappaleen tarkistusvaiheessa huomataan, esimerkiksi että maalikalvo ei ole tasaisen peittävä, osaa voi korjausmaalata.

Ensin varmistetaan, että maadoituspiuha on kunnolla kiinni ja kosketuspinnat maalista puhtaat, jotta maadoitus toimii. Puutteellinen maadoitus heikentää korjaustehoa tai pilaa sen kokonaan.

Jauhe ruiskutetaan aina suht kaukana kappaleesta ja maalipistoolin pitää olla jatkuvassa liikkeessä.

Korjausmaalauksessa voi myös käyttää apuna esikuumennusta. Pinnan ollessa kuuma maali sulaa heti ja näin saadaan levitettyä paksujakin kerroksia. Korjausmaalauksen jälkeen kappale uunitetaan normaalisti.